Siltamäen ostoskeskus
suunnittelija: arkkitehtitoimisto Pentti Ahola ja kumppanit
valmistumisvuosi: 1971
Vantaan ja Helsingin rajalla sijaitsevan Siltamäen alueen kaavoittajana toimi Pentti Ahola, joka on suunnitellut myös ostarin. Alueen kaava valmistui vuonna 1967 ja asuinalue oli kokonaisuudessaan valmis jo vuonna 1974. Toistoon perustuva kaava ja betonielementtirakentaminen mahdollistivat koko alueen rakentamisen lyhyessä ajassa kustannustehokkaasti.
Siltamäen suunnittelu perustuu ns. kontaktikaupungin ajatukselle, jossa matalahkot lamellitalot rytmittyvät vehreiden jalankulkureittien, melko suurten korttelipihojen sekä puolijulkisten ‘kontaktipihojen’ kanssa omintakeiseksi kokonaisuudeksi. Alue poikkeaa 60-luvun metsälähiö-suunnittelusta: se on tiiviimpi, ja metsän sijaan rakennettu peltomaisemaan. Kaava nojaa kortteliyksikköjen toistoon eikä talojen rytmittelyyn maiseman muotoja mukaillen.
Ostari koostuu useammasta rakennuksesta ja se on suunniteltu sisäpihamalliseksi. Kuutiomaisia rakennuksia rytmittää sininen tehosteväri palkkirakenteissa. Ostarin kokonaisuudessa omintakeista on uimahalli, joka pian ostarin valmistumisen jälkeen toteutettiin yhdistämällä kaksi rakennusta toisiinsa.
Myös alueen päiväkoti ja seurakuntakeskus asettuvat ostarin kanssa samaan kortteliin eli yksityisten liikkeiden lisäksi ostarilla on ollut alusta asti myös julkisia palveluita. Tosin nyt päiväkotirakennus on tyhjillään graffitien peitossa ja aidattu, mistä tulee ostarille odottava ja hoitamaton tunnelma.
Ostarikiinteistöillä ja tontilla on useita omistajia: ostoskeskuksen omistaa Siltakeskus Oy, jonka omistajiin muun muassa Helsingin kaupunki tyhjillään olevan päiväkotikiinteistön osalta kuuluu. Yhtiön omistajia ovat myös seurakuntayhtymä, SOK, Siltamäen Huolto ja muutamat yksityiset tahot. Tontilla olevan pysäköintialueen omistaa Siltamäen Huolto ja sen omistaa seitsemän lähialueen asunto-osakeyhtiötä.
Kävimme Siltamäen ostarilla viime talvena hyisenä talvipäivänä, hyppelimme lumikasoilla värjötellen. Olimme odottaneet Ravintola Rubiiniin lounasta, mutta sitä ei tarjoiltukaan viikonloppuna, joten söimme pitsat pitseria Abonessa (nekin hyviä). Ostarin katetut käytävät olivat melko synkkiä ja tunnelma oli jollain tapaa lannistunut, mikä saattoi johtua myös kylmästä säästä.
Ostarin kehityssuunnitelmia tutkimalla saa kiinnostavan kuvan siitä, miten lähivuosikymmeninä kaupunkisuunnittelun trendit ovat eläneet. Helsingin kaupunki on tehnyt jo vuonna 2009 kattavan inventoinnin ja korjaustapaohjeet koko alueelle. Tässä raportissa ostarille esitetään kolmea vaihtoehtoista kehitystapaa: nykyisen ostarin säilyttäminen ja ehostaminen pienillä toimenpiteillä, osittainen purkaminen sekä ostarirakennusten purkaminen poislukien seurakuntakeskuksen tila. Kaikissa vaihtoehdoissa uimahallin säilyttäminen alueella linjataan tärkeäksi.
Konsta Lehti on tehnyt vuonna 2010 diplomityönsä Tampereen teknillisestä yliopistosta Siltamäen täydennysrakentamisesta. Siinä ostari on esitetty täydennettäväksi melko villillä pyöreisiin muotoihin perustuvalla uudisrakennuksella, joka inspiroituu kuitenkin vielä kontaktikaupungin ajatuksista, ja johon ei yhdisty asumista. Tämä uudisrakennus sijoittuisi nykyiselle parkkipaikalle vanhan ostari rakennuksen eteen.
2020-luvulla ostarin tulevaisuuskeskustelu on kiihtynyt. Alueiden omistajien toimeksiannosta laadittu ostarin kaavaluonnos oli esillä viime vuonna. Kaavaluonnoksessa ostarin tilalle ehdotetaan rakennettavaksi 5-7 kerroksisia asuintaloja, joiden katutasoon tulisi myös liiketiloja. Uutta asuinalaa tulisi liki 20 000 kerrosneliömetriä ja liike- tai toimitilaa 2500 kerrosneliömetriä. Uimahallin säilyttäminen tontilla ei sisälly suunnitelmaan, vaikka se on vuonna 2009 julkaisustussa korjaustapaohjeessa nimenomaan määritelty tärkeäksi.
Kaavaluonnoksessa ehdotettu rakennuskanta on huomattavasti korkeampaa kuin 1970-luvulla rakennetut lamellitalot, eikä havainnekuvan perusteella kaavaluonnoksessa esitetty massoittelu tunnu millään tavalla ammentavan kontaktikaupungin ajatuksista. Luonnos on 2020-luvun täydennysrakentamisbuumin mitäänsanomaton malliesimerkki.
Jotain ostarille tulisi kuitenkin tehdä sillä tällä hetkellä se rapistuu ja päiväkotirakennus on ollut tyhjillään jo liki kahdeksan vuotta. Ainakin osa alueen asukkaistakin tuntuu toivovan Hesarin mielipidepalstalla asti päätöksiä ostarin uudistamisen suhteen. Kaupunki esitteli lokakuussa 2022 Uutta Koillis-Helsinkiä verkkotapahtumassa Siltamäen ajankohtaisia hankkeita. Varhaiskasvatus ja koulut on tavoitteena keskittää uusiin rakennettaviin monitoimitaloihin. Ostarin osalta asemakaavamuutosta ei ole vielä jätetty.
Lähteet:
Autio, Anna, 2019: Pentti Ahola, pääkaupunkiseudun kaavoittaja. Museovirasto, Rakennettu hyvinvointi -sivusto. https://www.rakennettuhyvinvointi.fi/sv/kaupunkien-kasvun-kaavoitus/pentti-ahola-paakaupunkiseudun-asemakaavoittaja
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2009: Siltamäen kontaktikaupunki - Inventointi, Arvotus, Kehittämisperiaatteet, Korjaustapaohjeet. https://www.hel.fi/static/kanslia/Lahioprojekti/julkaisut/siltamaen_korjaustapaohjeet.pdf
Lehti, Konsta, 2010: Siltamäki – Täydennysrakentaminen Helsingin Siltamäessä. Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laitos. https://www.rt.fi/globalassets/rakentamisen-kehittaminen/di-tyo-konsta-lehti-taydennysrakentaminen-helsingin-siltamaessa-kuvat.pdf
Loponen, Teija, 2021: Siltamäen ostoskeskuksen kortteliin korkeita kerrostaloja. Lähitieto-fi -sivusto. https://www.lahitieto.fi/2021/05/05/siltamaen-ostoskeskuksen-kortteliin-korkeita-kerrostaloja/
Tossavainen, Timo, 2020: Siltamäen ostoskeskus on rapistunut ja kaipaa korjaamista. Helsingin Sanomat.
Helsingin kaupunkiympäristö: Uutta Koillis-Helsinkiä tapahtuman videotallenne 13.10.2022. https://www.youtube.com/watch?v=uKLXA3xux-o&t=7505s